Tunnesyöminen

Mitä tunnesyöminen on?

Tunnesyöminen tarkoittaa tilannetta, jossa ruokaa käytetään tunteiden säätelyyn. Tavoitteena ei ole vastata kehon nälkään, vaan helpottaa esimerkiksi surua, stressiä, ahdistusta tai tylsyyttä. Syöminen tuo hetkellistä lohtua tai mielihyvää, mutta ei ratkaise tunnetta.

Fysiologinen nälkä vai tunnenälkä?

Fysiologinen nälkä perustuu kehon energiantarpeeseen. Se kehittyy hiljalleen, tyypillisesti 3–6 tunnin välein, ja tuntuu vatsassa esimerkiksi kurinana, tyhjänä olona, väsyneisyytenä tai ärtyneisyytenä. Fysiologinen nälkä tyydyttyy monenlaisella ruoalla ja loppuu, kun on syöty riittävästi. Siihen ei liity syyllisyyttä tai häpeää.

Tunnenälkä sen sijaan lähtee psyykkisestä tarpeesta. Se ilmestyy usein äkillisesti ja kohdistuu tiettyihin ruokiin, erityisesti makeisiin tai rasvaisiin. Tunne ei tyydyty syömisellä, ja se voi jopa voimistua. Syömisen jälkeen voi seurata häpeää, syyllisyyttä tai pettymystä. Tunnenälkä ei tunnu vatsassa, vaan mielessä.

Mistä tunnesyömisen tunnistaa?

Tunnesyöminen voi näkyä esimerkiksi tilanteissa, joissa syödään ilman nälkää tai tunnekuohun hetkellä. Siihen voi liittyä salailua, hallinnan vaikeutta tai syyllisyyttä syömisen jälkeen. Tunnesyömistä voivat laukaista tunteet kuten suru, ahdistus, masennus, pettymys, viha, pelko, yksinäisyys, stressi ja turhautuminen. Myös myönteiset tunteet kuten ilo tai juhlatunnelma voivat toimia laukaisijana. Syöminen tuo hetkellisen helpotuksen, mutta sen jälkeen seuraa usein syyllisyyttä tai häpeää. Alkuperäinen tunne ei kuitenkaan katoa, vaan palaa.

Miksi tunnesyömistä syntyy?

Ruoka tuo nopeaa mielihyvää, sillä erityisesti sokeri- ja rasvapitoiset ruoat aktivoivat aivojen palkitsemisjärjestelmää. Ruoka on helposti saatavilla, ja ns. "lohturuoat" ovat usein sosiaalisesti hyväksytty tapa lievittää oloa.

Tunteiden käsittely voi olla vaikeaa, etenkin jos lapsuudessa ei ole saanut ilmaista tunteita. Stressi ja väsymys heikentävät harkintakykyä, jolloin mieli valitsee helpoimman tien, usein syömisen.

Tiukat ruokavaliot ja rajoitukset voivat lisätä halua kiellettyihin ruokiin, erityisesti tunnekuohun hetkellä. Lisäksi monissa kulttuureissa ruoka liittyy tunteisiin, juhlaan ja yhdessäoloon, mikä tekee siitä myös tunnepohjaisen kokemuksen.

Seuraukset

Tunnesyöminen voi johtaa painon jojoiluun ja epäsäännöllisiin ruokailutottumuksiin. Se voi vaikeuttaa syömisen hallintaa ja heikentää kykyä tunnistaa kehon nälkä- ja kylläisyysviestejä. Lisäksi siihen liittyy usein häpeää ja syyllisyyttä, mikä kuormittaa mielenterveyttä.

Miten hallita tunnesyömistä?

Tunnesyömisen hallinta alkaa säännöllisestä ja riittävästä syömisestä sekä tiukkojen dieettien välttämisestä. Tärkeää on opetella tunnistamaan tunteita ja niiden vaikutusta syömiseen sekä kuunnella kehoa. Arkeen on hyvä lisätä lepoa, iloa tuottavia asioita, itselle mieluista liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymistä.

Muista, että tunnesyöminen ei ole heikkoutta. Se on usein seurausta opituista tavoista ja tunnetaitojen puutteesta. Myötätunto itseä kohtaan ja uusien toimintatapojen opettelu ovat ensiaskeleita kohti tasapainoisempaa suhdetta ruokaan ja tunteisiin.

Et ole tässä yksin – apua ja muutosta on mahdollista löytää.

Kirjoittanut 

Anniina muutos-valmentaja / ravitsemusterapeutti