Heippa! Olen Hanna, Muutos-valmennuksen uusi hyvinvointivalmentaja. Koulutukseltani olen Liikunnanohjaaja AMK, personal trainer, fustra-ohjaaja sekä viittä vaille valmis liikunnan yhteiskuntatieteiden maisteri.
Tieni liikunta-alalle on alkanut reilu 10 vuotta sitten, kun aloitin koripallon valmentamisen ja erilaisten liikuntakerhojen ohjaamisen. Sittemmin olen opintojeni myötä päätynyt valmentamaan ja ohjaamaan erilaisia kohderyhmiä ikääntyneistä taaperoikäisiin, opiskellut fysiologiaa ja anatomiaa, ravitsemusta sekä esimerkiksi erilaisia motivaatiota ja terveyskäyttäytymistä selittäviä teorioita. Viimeisimpänä olen toiminut personal trainerina erityisesti elämäntapamuutosta tekevien asiakkaiden parissa. Olenkin ollut kanssakulkijana useissa elämäntapamuutoksissa, ja päässyt konkreettisesti näkemään, kuinka asiakkaan oma pystyvyyden ja kyvykkyyden tunne kasvaa fyysisten muutosten rinnalla.
Oma liikuntataustani painottuu lähinnä palloilulajeihin, mutta viimeisimmät vuodet olen nauttinut erityisesti voimaharjoittelusta kuntosalilla. Innostun erilaisista pallopeleistä, kävelylenkeistä luonnossa ja esimerkiksi joogasta, mutta sen sijaan tanssilliset lajit eivät ole koskaan olleet suosikkejani – ainakaan vielä!
Valmentajana olen lämmin ja kannustava, mutta myös jämäkkä. Pohjaan käyttämäni menetelmät ja toimintatavat tutkittuun tietoon ja käytännön kokemukseen, unohtamatta ihmisläheistä lähestymistapaa: tiedän, että harvalla on mahdollisuus sovittaa arkeensa 4–5 iltaa vapaaksi oman liikuntaharrastuksen vuoksi, punnita ruokiaan keittiövaa’alla gramman tarkasti tai optimoida palautumistaan nukkumalla joka yö keskeytyksettä 8–9 tuntia. Onneksi ei tarvitsekaan, sillä parhaat tulokset saadaan, kun elämäntavat sovitetaan omaan elämään sopivaksi ja joustavaksi.
Elämäntapoihimme ja terveyskäyttäytymiseemme vaikuttaa laaja kirjo erilaisia haasteita. Länsimaisessa kulttuurissa toimintaamme vaikuttaa jo lähtökohtaisesti passiivisuutta tukeva ympäristö, kuten teknologian käytön lisääntyminen (hissit, autot, erilaiset applikaatiot, ruokalähettipalvelut, jne.) ja esimerkiksi syömisen mahdollisuus tai ruokaan liittyvien vihjeiden läsnäolo lähestulkoon kaikkialla. Vaikka ympäristömme on muuttunut radikaalisti metsästäjä-keräilijöiden -ajoilta, kehomme ei ole - ihmiskeholla on biologinen alttius suosia runsaasti energiaa sisältäviä ruokia ja minimoida energiankulutusta, jotta selvittäisi myös niistä ajoista, kun ruokaa ei ole saatavilla.
Käyttäytymistä selittävän teorian, COM-B -mallin, mukaan kyvykkyys, ympäristö ja tilaisuudet sekä motivaatio vaikuttavat käyttäytymiseemme ja toimintaamme. Ympäristöön ja tilaisuuksiin emme voi määräänsä enempää vaikuttaa, minkä takia keskittyminen kannattaakin suosiolla kohdistaa kyvykkyyden ja motivaation vahvistamiseen. Kyvykkyydellä voidaan tarkoittaa esimerkiksi taitoja, voimaa tai kestävyyttä suorittaa lihaskuntoliikkeitä kuntosalilaitteissa tai osaamista valmistaa makoisan makuisia ruokia. Toisaalta myös psykologiset tiedot ja taidot kuten käyttäytymisen säätely, ymmärrys, päättelykyky ja suunnittelutaidot vaikuttavat kyvykkyyteemme. Motivaatioon sen sijaan liittyy muun muassa automaattiset ja tiedostamattomat prosessit, kuten tunteet, mutta myös harkittu ja tietoinen päätöksenteko. Lisäksi kokemuksilla ja uskomuksilla omista kyvyistä, sosiaalisella roolilla, ammatilla ja identiteetillä on oma roolinsa motivaation rakentumisessa. Edes teoriassa käyttäytymisemme, tai sen muutos, ei siis ole järin yksinkertaista.
Kun otetaan vielä huomioon se, että terveyskäyttäytymiseen vaikuttaa edellä mainittujen tekijöiden lisäksi muun muassa ajalliset ja taloudelliset resurssit, asenteet, odotukset, uskomukset, aikomukset ja sosiaaliset normit, on helpompi ymmärtää, että elämäntapamuutos ei tapahdu hetkessä. Pysyvä muutos vaatiikin pitkäjänteisyyttä, sitoutumista ja kärsivällisyyttä - nautitaan siis yhdessä myös (Muutos)matkasta!
